Muinaisen idän filosofia
filosofia ei ole vain olemisen ymmärtämisen ala, vaan myös henkinen voima, joka vaikuttaa maailman prosesseihin.
Huomionarvoista on se, että vanhinitäisen ja länsimaisen filosofia syntyi samaan aikaan - keskellä 1. vuosituhannella eaa. Samaan aikaan he olivat täysin riippumattomia ja riippumattomia heidän tuomioissaan, päätelmissään ja maailman visioissa.
Yleensä filosofian alkuperä johti mytologian poistamiseen kulttuurista, loogisen ajattelun kehittämisestä, vanhojen asenteiden uudelleenkohdentamisesta.
Muinaisen idän filosofia vanhempia kuin eurooppalaisia. Täällä syntyi ensimmäisiä maailmankuvan käsitteitä, joissa myyttejä ja uskontoa yhdistettiin tieteellisiin opetuksiin. Tunnetuimmat ja vaikuttavat filosofiset oppeja olivat Kiinassa ja Intiassa.
Yhteiset piirteet, jotka olivat luontaisia maailman filosofiaanAncient East ovat seuraavat. Ensinnäkin heille oli ominaista epätäydellinen erottaminen pre-filosofiasta. Toiseksi antiikin itäisen filosofian luonnehtivat se, että luonnontieteet eivät heijastu filosofiaan olennaisella, sopivalla tavalla. Kolmanneksi, tämä filosofia on ominaista perinteisyyteen. Toisin kuin länsimaissa, joka on skeptinen totuuden etsinnässä, idän filosofia hylkäsi epäilykset, perustui sukupolvien jatkuvuuteen ja perinteiden pysyvyyteen.
Ensimmäiset filosofiset opetukset Egyptissä, Mesopotamiassa, Baabelissa ja Assyriässä. Täällä IV-III vuosituhannen vaihteessa. kirjoitus ilmestyi jo, mikä tarkoitti abstraktin ajattelun alkeita.
Muinaisen idän kansat tänä aikana eivät olleet vielä järjestäytyneitä filosofisia järjestelmiä, mutta tieteen ja taiteen kehitystaso oli jo hyvin korkea.
Muinaisessa Egyptissä filosofinen ajatus aloitti polun uskonnosta lojaaliseen, filosofiseen myyttien tulkintaan
Muinaisessa Baabelissa filosofian syntyminen liittyi tieteellisen tiedon kehittymiseen ja rationaalisen asenteen luomiseen ihmisiin ja luontoon.
Keskellä I vuosituhannella eKr. Kiinassa ja Intiassa alkoi muodostaa omat alkuperäiset filosofiaan - antiikin idän filosofia. Näissä maissa erityinen taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja henkinen tila oli erityinen henkinen ilmapiiri, joka vaikutti filosofisen ajattelun syntyyn.
Muinaisen idän filosofia syntyi ratkaisu ristiriitoja, ettäoli olemassa maailmankaikkeuden mytologisen tulkinnan ja uuden ajattelun ja tietämyksen välillä. Muinainen idän filosofia ei kuitenkaan syntynyt mytologiasta, vaan ideologisista siirtymäkaavoista, jotka voidaan tulkita esiprofiloiksi. Tällä tietämyksen kehitystasolla sekä myytteillä on erityisiä "filosofeja" eli filosofista ajatusta kehittymättömiä alkuaineita.
Muinaisen Kiinan filosofian kehityksen lakitja muinaisessa Intiassa on yhteisiä malleja. Ensinnäkin molempien muinaisten kansojen itsetuntemus rakennettiin geneeristen geneettisten ja merkittävien yhteyksien pohjalta. Ensimmäisissä maailmankuvauskonsepteissa luonnetta ja miestä käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena. Näiden maiden filosofian tietotyypit olivat hyvin samankaltaisia.
Lisäksi suku oli muutoksen liikkeellepaneva voimaihmisten tietoisuus. Intialaiselle ja kiinalaiselle kulttuurille oli ominaista myös henkisen ja ruumiillisen opposition vastustus. Siksi näissä maissa myyttejä, tabuja ja rituaaleja esiintyi filosofian kehityksen perustaksi profylosofisena ajatuksena.
Ensimmäinen antiikin idän filosofiaasettaa kulttuurisen perinteisyyteen perustuvat perusteet ihmisen mieleen. Itse asiassa filosofia alkaa palvella sosioekonomisen järjestelmän etuja, joita näissä kahdessa maassa oli olemassa vasta 1900-luvulla.
Luonnollisesti Kiinan ja Intian filosofialla oli omayksittäisiä ominaisuuksia. Intiassa filosofiset koulut liittyivät brahmanismiin ja buddhalaisuuteen Kiinassa - konfucianismilla. Intiassa yksikään koulu ei voinut saada virallista painopistealuetta, sillä kiinalaisessa konfucianismissa saavutettiin valtion virallinen ideologia.
