Hallinnon tehokkuus, yrityksen johtamisen tehokkuuskriteerit

Johtajan päätehtävä on tehokashallinta. Tehokkuuskriteerien avulla voimme arvioida yksityiskohtaisesti johtajan työn laatua sopivien muutosten tekemiseksi. Arviointityötä tulee tehdä säännöllisesti vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseksi ja sen jälkeen tekemään ajoissa muutoksia.

Käsitteen ydin

Hallinnon tehokkuus onTaloudellinen luokka, joka osoittaa johtajan ja hänen ympäristönsä panoksen organisaation toiminnan kokonaistulokseen. Monet tutkijat tuottivat tämän merkityksen tässä käsitteessä. Johdon tehokkuuden arviointiperusteet tässä tapauksessa esitetään toiminnan tuloksina ja toteutumisasteen saavuttamiseksi kulloinkin voimassa olleiden tavoitteiden ja tavoitteiden toteutumiselle. Tärkein indikaattori on voitto.

On huomattava, että hallinnon tehokkuuson suhteellinen indikaattori, joka luonnehtii kokonaisuuden hallintaa tai sen erillistä osajärjestelmää. Tätä tarkoitusta varten käytetään erilaisia ​​integraalisia indikaattoreita, jotka antavat tulosten tarkemman numeerisen määrittelyn.

On huomattava, että hallintaprosessissaoli merkittävä osa taloudellisesti aktiivista väestöä, jolla on asianmukainen koulutustaso ja pätevyys. Koska tällaista henkilöstöä on koulutettu paljon aikaa ja rahaa, tällaisen parametrin arviointiin kiinnitetään paljon huomiota johtamisen tehokkuuteen. Suorituskyvyn kriteerit mahdollistavat tämän kysymyksen perusteellisemman tarkastelun.

Teoreettisissa tutkimuksissa erotetaan seuraavat lajikkeet:

• taloudellinen tehokkuus on tuotannon ja hallinnon kustannusten suhde sekä saavutetut tulokset;
• sosiaalinen tehokkuus on eri kuluttajaryhmien tyydyttäminen tavaroiden ja palveluiden valikoiman ja laadun kanssa.

On myös erotettava seuraavat käsitteet:

• sisäinen tehokkuus on organisaation omien tavoitteiden saavuttaminen jatkuvalla kustannustasolla;
• Ulkoinen tehokkuus - yrityksen noudattaminen ulkoisen ympäristön vaatimusten ja vaatimusten kanssa.

Arviointisalgoritmi on seuraava:

• tehokkuuden arvioinnin tarkoituksen määrittäminen;
• kriteerien valinta ja niiden yksityiskohtaiset perustelut;
• analysointiprosessissa käytettävien alustavien tietojen kokoaminen;
• tuloksena olevien indikaattoreiden vaatimusten kehittäminen;
• sellaisten menetelmien kehittäminen tai valinta, joiden perusteella laskelmat tehdään;
• laskelmat ja indikaattoreiden arviointi.

Jokainen organisaatio on asettanut itselleentiettyjä tavoitteita. Lopullisten tulosten arvioinnissa voidaan havaita tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia. Tarkastuksen tulosten perusteella voidaan päättää hallintoprosessin muuttamisesta tai muuttamissuunnitelmista.

Taloudellisen suorituskyvyn hallintakriteerit

Johdon päätavoitteena on jatkuvaorganisaation suorituskyvyn parantaminen. Erityisen tärkeä on johtamisen taloudellinen tehokkuus. Suorituskykykriteerit voivat olla yleisiä ja erityisiä. Ensimmäisessä tapauksessa suorituskyvyn globaali näkökohta otetaan huomioon. On tärkeää saavuttaa mahdollisimman pienet resurssit.

Hallinnon tehokkuutta koskevat yksityiset indikaattorit ovat seuraavat:

• tuotantoprosessissa työskentelevien työntekijöiden työvoimakustannusten taso;
• materiaaliresurssien käytön järkevyys;
• rahoitusvarojen vähimmäiskustannukset;
• indikaattorit, jotka kuvaavat käyttöomaisuuden käyttöä ja poistoja;
• tuotantokustannusten suuruus (olisi minimoitava);
• tuotannon kannattavuusindikaattori;
• tuotantolaitosten tekniset laitteet (nykyaikaisten teknisen kehityksen saavuttaminen);
• työntekijöiden työvoiman intensiteetti, joka määräytyy työolosuhteiden ja organisaatiorakenteen mukaan;
• kustannusmääräysten noudattaminen kaikkien sopimusvelvoitteiden täyttäessä;
• henkilöstön määrän ja kokoonpanon vakaus;
• ympäristöstandardien noudattaminen samalla tasolla.

Suorituskyvyn arvioimiseksiyrityksille käytetään pääasiassa taloudellisia indikaattoreita. Tärkein on raportointikaudella syntyvien voittojen suhde kokonaiskuluihin. Jos havaittiin poikkeamia tai epätyydyttäviä tuloksia, suoritetaan tekijäanalyysi erityisten syiden selvittämiseksi.

Tehokkuuden osatekijät

Arvioidessaan organisaation johtamisen tehokkuutta voidaan käyttää seuraavia indikaattoreita:

• suorituskykyä, joka ilmenee johdon asettamien tavoitteiden saavuttamisessa;
• kyky taloudellisesti käyttää materiaalia ja taloudellisia resursseja, jotka täyttävät täysin kaikkien organisaation rakenteiden ja yksiköiden tarpeet;
• saavutettujen taloudellisten tulosten optimaalisen suhde tuotantoprosessin kustannuksiin;
• suorien tai epäsuorien tekijöiden vaikutus lopputulokseen.

Arviointiryhmät

Johdon tehokkuuden arviointiperusteet ovatjotka mahdollistavat tiettyjen toimintojen toteuttamisen toteutettavuuden ja tehokkuuden arvioinnin. Nykyaikainen talous jakaa ne kahteen ryhmään:

• yksityiset (paikalliset) kriteerit:
• tavaroiden tai palvelujen välittömään tuotantoon osallistuvien työntekijöiden työvoimakustannukset;
• aineellisten resurssien käyttö hallintoon ja muihin tarkoituksiin;
• rahoitusvarojen kustannukset;
• indikaattorit, jotka kuvaavat käyttöomaisuuden käyttöä (käyttötarkoitus, kulutus, tehokkuus jne.);
• varojen vaihtuvuus;
• investointien takaisinmaksuaika (sen vähennys tai korotus).
• laatuvaatimukset:
• tuotannon kasvu, joka kuuluu korkeimpien laatumittareiden luokkiin;
• organisaation ympäristövastuu sekä nykyaikaisen energiaa säästävän teknologian käyttöönotto;
• tuotteiden vaatimustenmukaisuus yhteiskunnan välittömiin tarpeisiin;
• työntekijöiden työolojen jatkuva parantaminen sekä heidän sosiaalinen taso;
• resurssien säästäminen.

On syytä huomata, että kaikki arviointiperusteetJohdon tehokkuuden tulisi liittää tuotoksen maksimointi (tai tarjolla olevien palvelujen määrä). Myös voittojen kasvu tulee kasvaa.

Perusteet ja suorituskyvyn hallintaindikaattorit

Taloudellisten tulosten arvioimiseksihallintotoimista tai päätöksenteosta käytetään sopivia tekniikoita. Näin ollen hallintotehokkuuden kriteerit ja indikaattorit ovat seuraavat:

• yleinen hallintotason tehokkuuden indikaattori (raportointikauden voiton suhde hallinnointikustannuksiin);
• johtoryhmän suhde (ylimmän johdon ja henkilöstön kokonaistyöllisyydestä);
• hallintokustannusten suhde (organisaation kokonaiskustannusten suhde hallintotoimien kustannuksiin);
• hallintokulujen suhde tuotoksen määrään (fyysisesti tai määrällisesti);
• hallinnon parantamisen tehokkuus (vuoden taloudellinen vaikutus jaetaan hallintotoiminnassa käytetyn rahamäärän kanssa);
• vuotuinen taloudellinen vaikutus (toteutettujen hallinnointitoimenpiteiden aiheuttamien kumulatiivisten säästöjen ja kustannusten kerrottuna alan kertoimella).

Organisaation hallinnan tehokkuus

Taloustieteilijät määrittelevät organisaation johtoa koskevat seuraavat kriteerit:

• hallintotapojen järjestäminen sekä niiden toiminnan täydellinen pätevyys;
• tiettyjen sellaisten kysymysten ratkaisemiseen käytettävien aikarajojen määrä, jotka ovat ylimmän johdon alaisuudessa;
• hallintatyyli;
• hallintorakenteiden rakenne sekä niiden eri yhteyksien välisen suhteen moitteeton toiminta;
• hallinnollisten laitteiden kunnossapidosta aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Jokainen organisaatio on sitoutunut vastaanottamaansuurin hyöty. On syytä huomata, että voittojen kasvu on yksi tärkeimmistä parametreistä, joiden mukaan johdon tehokkuus määritetään. Organisaation tehokkuuskriteerit tässä yhteydessä merkitsevät koko yrityksen työn lopputulosta. Tämä johtuu siitä, että suunnitelmien toteuttaminen riippuu johtajien laadusta.

Tärkeimmät lähestymistavat tehokkuuden arvioimiseen

Mikä tahansa organisaation toiminnan tärkein indikaattori on hallinnon tehokkuus. Suorituskykykriteerit voidaan määrittää ja soveltaa useiden peruslähestymistapojen mukaisesti:

• Tavoitteellinen lähestymistapa, kuten käy ilminimitykset, jotka liittyvät arvioidun suunnitellun tuloksen saavuttamiseen. Samanaikaisesti toiminta muuttuu paljon monimutkaisemmaksi, jos yritys ei vapauta mitään konkreettisia tuotteita, vaan se osallistuu esimerkiksi erilaisten palveluiden tarjoamiseen. Voimme myös puhua päällekkäisistä tavoitteista. Myös organisaation hallinnan tehokkuuden arviointikriteerit ovat usein joukko muodollisia tavoitteita, jotka eivät heijasta todellista tilannetta.
• Järjestelmä-lähestymistapa merkitsee huomiotahallintaprosessia syöttö-, suoratoisto- ja tuotosjoukoksi. Samalla voidaan harkita sekä korkeimman että keskiasteen hallintaa. Järjestelmää tarkastellaan useimmiten sopeutumisessa sisäisiin ja ulkoisiin olosuhteisiin, jotka muuttuvat jatkuvasti. Yksikään organisaatio ei voi rajoittaa pelkästään tuotteiden vapauttamista ja palvelujen tarjoamista, koska sen on toimittava markkinaolosuhteiden mukaisesti.
• Moniparametrinen lähestymistapa on suunniteltu kattamaan kaikki organisaatiossa muodostuneet ryhmät.
• Kilpailevien luokitusten lähestymistapa salliikäyttävät tällaisia ​​yrityksen johtamisen tehokkuuden kriteerejä kuin valvontajärjestelmä sekä sisäiset ja ulkoiset vaikutteet. Tällöin pää usein tulee vastavuoroisesti yksinomaiseen valintaan.

Henkilöstöjohtamisen tehokkuuden arviointi

Henkilöstöhallinnon tehokkuuskriteeritsisältää tiettyjen teosten laadun, ajantasaisuuden, täydellisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen. Kokonaislukuinen indikaattori, jonka mukaan työntekijöiden suorituskykyä voidaan arvioida, on saavutettujen indikaattorien suhde työvoimakustannuksiin tietyllä ajanjaksolla.

Henkilöstöjohtamisen tehokkuuden arviointi yleensäjonka tarkoituksena on arvioida motivoitumismekanismien käyttöönottoa tai henkilöstön muutosten toteutettavuutta ja pätevyyttä. On pidettävä mielessä, että henkilöstökustannukset voivat olla ensiarvoisen tärkeitä (palkat) ja vähäiset (sosiaalipalvelut ja muut lainsäädännölliset kustannukset).

Työntekijöiden on huolehdittava siitäasetettu tavoite Henkilöstöhallinnon tehokkuutta koskevat kriteerit ovat suurimmaksi osaksi erityisiä indikaattoreita, jotka lasketaan tuotantokapasiteetin tai tuotoksen yksikköä kohden.

Hallinnointijärjestelmän tehokkuuden arviointi

Järjestelmän tehokkuuden arvioinnissa on seuraavat kriteerit:

• organisaatiorakenteen monimutkaisuus ja sen osien toiminnan toteutettavuuden perusteet;
• nopeus reagoida uusiin tilanteisiin ja antaa asiaankuuluvat hallinnointipäätökset;
• strategia, jonka mukaisesti koko organisaatiota ja sen yksittäisiä osajärjestelmiä hallitaan;
• kustannukset, jotka kuuluvat hallinnollisen laitteen ylläpitoon, sekä niiden korrelaatio saavutettuihin tuloksiin;
• ylimmän johdon toiminnan jatkuva seuranta;
• arvioida johdon laitteiston vaikutusta yrityksen lopputulokseen;
• johdon numeerinen ja laadullinen kokoonpano sekä suhde kaikkien työntekijöiden määrään.

On syytä huomata, ettäorganisaatiot eivät riipu pelkästään tuotantohenkilöstön toiminnasta vaan myös siitä, kuinka hyvin organisaatiorakenne on rakennettu. Tätä varten tehdään määräaikaistarkastus epäjohdonmukaisuuksien tunnistamiseksi ja parametrien saattamiseksi nykyaikaisiin vaatimuksiin ja standardeihin (käyttämällä hallintajärjestelmän tehokkuuden kriteereitä).

Johdon suorituskyvyn arviointimenetelmien luokittelu

Johdon tehokkuuden arviointiperusteita ja indikaattoreita voidaan soveltaa seuraavien lähestymistapojen mukaisesti:

• keskitytään alun perin osoitettujen tehtävien määrittelyyn niiden täytäntöönpanon asteen määrittämiseksi;
• johtamislaitteen tehokkuuden arviointi sekä johtajien tiedonsaannin ja muiden resurssien tarjoamisen aste;
• tuotteiden tai palveluiden arviointi loppukäyttäjän tyydyttämisen määrittämiseksi;
• ammatillisten asiantuntijoiden osallistuminen organisaation heikkojen ja vahvojen toimipaikkojen tunnistamiseen;
• vertaileva analyysi johtajien tai johtamisjärjestelmien eri näkökulmista;
• kaikkien osapuolten ja osallistujien osallistuminen hallinto- ja tuotantoprosessiin tehokkuuden määrittämiseksi.

Arviointitoiminta voi vastata jotain seuraavista tyypeistä:

• muodostamiseksi:
  • halutun ja todellisen tilanteen välisen eron määrittäminen;
  • tuotantoprosessin arviointi vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseksi;
  • arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen astetta.
• yhteenveto:
  • sellaisten tuotteiden ja palveluiden tunnistaminen, joilla on todellista taloudellista vaikutusta irrationaalisten suuntausten poistamiseksi;
  • tutkitaan työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin muutoksia organisaation toiminnan tuloksena;
  • kustannusten suhdetta todellisiin taloudellisiin tuloksiin.

tulokset

Hallinnon tehokkuus on taloudellinenluokka, joka osoittaa johtajan panoksen organisaation toiminnan tulokseen. Määritelmän indikaattori on voitto (eli saavutetun indikaattorin vertailu ja se, joka on merkitty suunnitelmaan vastaavana ajanjaksona).

Hallintotavalla on ratkaiseva rooli.useista syistä. Ensimmäinen näistä on se, että tällaista henkilöstöä koulutetaan paljon aikaa, ja niiden määrä on melko suuri. Lisäksi ylimmälle johdolle on ominaista korkein korvaus yrityksessä, mikä olisi taloudellisesti perusteltua.

Johdon tehokkuus voi olla samanlainentaloudellinen (tuotantoinvestointien tuotto) ja sosiaalinen (väestön tyytyväisyys laatuun, määrään sekä tuotteiden ja palveluiden valikoimaan). On myös syytä korostaa sisäisen ja ulkoisen työn tehokkuutta erikseen.

Arvioida organisaation johtamisen tehokkuuttavoidaan käyttää yhtä tai useampaa lähestymistapaa. Tavoite tarkoittaa näin ollen saavutetun tuloksen ja sen vertailun kauden suunnitellusta tuloksesta. Jos puhumme järjestelmällisestä lähestymistavasta, puhumme käsityksestä organisaation toiminnasta kokonaisvaltaisena prosessina. Moniparametrinen arviointi vaikuttaa kaikkiin ryhmiin, jotka ovat jonkin verran yrityksen toimintaan liittyviä tai ovat kiinnostuneita sen tuloksista. Sinun on myös kiinnitettävä huomiota kilpailevien luokitusten lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon päinvastainen suuntautuminen.

Arvioidessaan johtamisen tehokkuuttaKäytetään useita kriteerejä, joita voidaan soveltaa itsenäisesti tai yhdistelmänä. Joten pääindikaattori on kustannusten ja voittojen välinen suhde. Tärkeää on myös tuotantotyöntekijöiden optimaalinen suhde ja kokoaikaisen johtohenkilöstön määrä samoin kuin johdolle säännöllisesti allokoidut kulut. Viimeksi mainittu indikaattori on tärkeä korreloida paitsi tuloksen kanssa myös tuotannon todellisen määrän kanssa (fyysisesti tai määrällisesti). Myös taloudellisen tehokkuuden laskemisen kannalta on tärkeää mukauttaa alakohtaisen kertoimen arvojen indikaattorit.

On tärkeää ymmärtää, että se onnistuuyrityksillä on tärkeä rooli paitsi tuotannon henkilöstön kokoonpanossa, yhtä tärkeinä kriteereinä myös laadunhallinnalle. On valittava oikea organisaatiorakenne, joka varmistaa optimaalisen vuorovaikutuksen yrityksen kaikkien osastojen välillä sekä lyhentää viestinnän aikaa ja materiaalia.