Kansainvälisen oikeuden lähteet: valtion suhteiden sääntelyn perusteet
Käyttäytymissääntöjen luominen on tärkeää paitsiihmisten keskuudessa, myös valtioiden, hallitusten välisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen oikeuden alojen välillä. Tällaiset normit ovat perussopimuksia, sopimuksia, oppeja, oikeudellisia ennakkotapauksia, päätöslauselmia ja suosituksia, jotka yhdistyvät yhteisen nimityksen "kansainvälisen oikeuden lähteillä".
Essence ja tyypit
Olisi ymmärrettävä selvästi, että lähteetkansainvälinen oikeus ovat aina valtioiden ja hallitustenvälisten järjestöjen tekemät kiinteät päätökset tietystä asiasta. Nämä asiakirjat vahvistavat pääsääntöisesti kansainvälisten oikeudellisten suhteiden osanottajien oikeudet ja velvollisuudet. Mutta hyväksyä ne toteuttamiseksi tai ei, riippuu vain kansainvälisen oikeudellisen suhteen puolella. Yleinen hyväksymismenettely on saanut ratifioinnin nimen ja se toteutetaan vain vapaaehtoisesti maan korkein hallintoelinten kautta.
Kansainvälisen oikeuden lähteet ovat ilmaisumuotojen moninaisia ja riippuen kahdesta pääosasta:
- peruslähteitä edustavat kansainvälisetsopimukset ja kansainväliset sopimukset. Ensimmäinen niistä on kirjallinen ilmaus valtioiden tahdosta tiettyjen kansainvälisten oikeussuhteiden sääntelyssä. Tärkein esimerkki oli YK: n peruskirja. Toinen näkyy kirjallisen konsolidoinnin historiallisesti vakiintuneessa käyttäytymismallissa tietyissä kansainvälisissä olosuhteissa. On syytä huomata, että kansainvälinen sovitus muuttuu aina tasaisesti kansainväliseksi sopimukseksi. Tämä johtuu siitä, että tavanomainen "täyttää" sopimussuhteen sääntelyn puutteen;
- Apuneuvot ovat tulkintatärkeimpien lähteiden oikea käyttö tietyssä tilanteessa. Tässä luokassa yhdistyvät kansainvälinen oikeudellinen oppi, kansainväliset oikeudelliset ennakkotapaukset, hallitustenvälisten järjestöjen päätöslauselmat.
Tärkein ero näiden ryhmien välillä on sekoska hän ei ole täyttänyt velvoitettaan, joka johtuu pääasiallisesta lähteestä, rikoksentekijä uhkaa kansainvälisiä pakotteita häntä kohtaan. Toinen luokka on pääosin suositeltu.
Yksityiskohtaisempaan selvitykseen kansainvälisen oikeuden lähteistä ja lähteistä puhumme kahdesta sen alasektoreista - talous- ja tullilainsäädännöstä.
Kansainvälisen talousoikeuden lähteet
Tämä ala-ala toimii periaatteessa,Neljä erilaista lähdettä: kansainväliset sopimukset, kansainvälinen oikeusperusta, kansainvälisten talouselinten päätökset ja valtioiden sisäinen lainsäädäntö.
Sopimukset kansainvälisiksi lähteiksi(jäljempänä MEP), jaetaan kolmeen ryhmään - kansainvälisiin, hallitusten välisiin ja yksiköiden välisiin suhteisiin. Ja jos kaksi ensimmäistä luokkaa ovat tyypillisiä kaikille alasektoreille, jälkimmäinen on merkki valtion keskinäisen yhteistyön taloudesta. Tämä tosiasia selittää alasektorin erityispiirteet. Yleensä kaikki sopimukset perustetaan ja tehdään WTO: n, ILO: n, Kansainvälisen pankin ja IMF: n puitteissa.
Huolimatta siitä, että oikeudellinen oikeus oikeudelliseentavara pysyy samalla tasolla kuin sopimus, sillä MEP: ssä se on oikeudellisen sääntelyn muodostamisen lähde. Yleensä tämä luokka takaa paitsi parlamentin jäsenen, myös suurimman osan kansainvälisen yksityisoikeuden alasektoreista. Tulli voi olla olemassa itsestään, mutta se voidaan vahvistaa kansainvälisissä päätöksissä tai yleissopimuksissa.
Päätökset tapauksista ovat erityinen lähde,ominaisuus MEP: lle. Pääsääntöisesti ne saavat myös konsolidoinnin kansainvälisissä sopimuksissa, mutta niissä talouspoliittisissa päätöksissä annetaan ala-alan periaatteiden piirteet.
Kotimaan lainsäädäntö muuttuuEuroopan parlamentin jäsenen lähde vain siinä tapauksessa, että tietystä tilanteesta riitautuu. Se otetaan huomioon apulähteenä, ja sen vuoksi sillä on toissijainen rooli.
Kansainvälisen tullilain lähteet
Tämän tyyppisen lähteen spesifisyys onsamoin kuin kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi WTO) yksipuolisten toimien ja päätöslauselmien edellä mainitut ilmaisumuodot sekä kansainvälisten tuomioistuinten kansalliset lainsäädännöt ja tullin ennakkotapaukset.
Kansainvälisen tullilain lähteetperustuvat vakiintuneeseen käytäntöön tullivalvontaan liittyvien valtioiden keskinäisten suhteiden suhteen. Ja se on se, joka sijaitsee kansainvälisten tullijärjestöjen perustamien sopimusten ja peruskirjojen kankaassa.
Kansainvälisen oikeuden lähteet ovat moninaisia. Niiden soveltaminen suhteiden sääntelyssä ei riipu niin paljon suhteessa oikeudelliseen asemaan kuin tietyllä tapauksella. Siksi konfliktitilanteiden ratkaisemisen yhteydessä kannattaa kääntyä kaikkien käytettävissä olevien lähteiden kanssa ottaen huomioon niiden "pystysuorat" toiminnot.