Haagin konferenssi perusti sodankäynnin säännöt
Maailma ei pysy paikallaan. Yhteiskunta kehittyy paitsi teknisessä suunnassa myös suhteessa kansainvälisiin käyttäytymisnormeihin. Se on rauhanturvaorganisaatioita, jotka suojelevat planeettamme rauhaa. Kuvittele, ei ole YK: ta, Natoa, Unescoa (eikä tämä ole koko luettelo). Maailmassa olisi kaaos! Koska jokaisella on oma totuus ja vain oman valtionsa edut puolustetaan. Erityisesti se koskee poliittisten kysymysten ratkaisua. Näiden järjestöjen ansiosta yhden valtion sotilaallinen väliintulo toisen elämässä on tiukasti säännelty. Millainen rooli Haagin konferenssissa on maiden rauhoittamisessa? Kuinka monta osallistujaa sillä on?
Haagin konferenssit
Venäjällä oli merkittävä rooli organisaatiossaan. Ensimmäinen Haagin konferenssi pidettiin vuonna 1899. Sen järjestäjä oli tunnettu venäläinen asianajaja ja diplomaatti FF. Martens. Kongressin päätavoite oli yhtenäisten sääntöjen kehittäminen kaikille osallistuville valtioille ja sodankäynnin lakeille. Ensimmäisen, vuonna 1907 toisen Haagin konferenssin koolle kutsuttiin jälleen Venäjän aloitteesta. Koko maailma arvosti maan kiihkeästi planeettamme rauhanomaista olemassaoloa. Tämä kongressi on tullut paljon hedelmällisempää kuin ensimmäinen. Ei vain kehitetty vaan myös hyväksytty yleismaailmallisia sääntöjä ja sodankäyntiä koskevia lakeja, normeja kansainvälisten konfliktien ja riitojen rauhanomaiselle ratkaisemiselle merellä, maalla ja ilmassa.
Sodankäynnin säännöt
Siihen asti, kun se tuli voimaanVuoden 1907 Haagin yleissopimuksessa sodan kysymykset ratkaistiin itsenäisesti konfliktin osapuolina olevista valtioista. Hyökkääjä ja uhri olivat yhtäläisin ehdoin, eikä kukaan voisi pakottaa entisiä luopumaan hyökkäyksestä toiselle. Haluttomuus neuvotella ja solmia rauhansopimuksia johti valtavaan joukkoon väestön menetyksiä. Jopa epärehellisen tai itsenäisen pahoinpitelyn tapahduttua maassa kukaan ei voinut vaikuttaa vihollisten joukkojen vetäytymiseen, koska se rikkoi kyseisen sodankäynnin lakeja.
Haagin yleissopimukset, jotka ovat edelleen voimassa,yhtenäiset sodankäynninormit. Oikeus päästä konfliktiin oli vähäistä, mikä johti vähemmän riitoihin. Järjestelmää kehitettiin konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen, joka luotiin ottaen huomioon aikaisempi käytäntö. Valtioiden välisten myllerrysten ratkaisemiseksi muut maat voisivat puuttua asiaan, mutta vain ohjata Haagin yleissopimuksen järjestelmää. Sen artikloiden mukaan vain rauhanturvajoukot saivat tulla.
Se, että maailma oli kiinnostunut yhdestä järjestelmästäsota kertoo, että ensimmäinen Haagin konferenssi pidettiin 26 valtioiden kanssa, joista johtavat olivat seuraavat: Venäjä, Yhdysvallat, Japani, Länsi-Euroopan maat. Mutta toisella oli jo 44 jäsenmaata. Kaikki edelliset olivat läsnä ja 17 uutta, joista suurin osa oli Keski- ja Etelä-Amerikasta. Venäjän aloitteesta huolimatta koko maailma herätti hiljattain viimeaikaisen Decembrist-vallankumouksen.