Verlibre - mitä tämä on? Venäjän vers libre

Artikkeli käsittelee tällaisen käsitteen vers libre. Mitä se on, mitkä ovat sen piirteet, historia ja erot vierekkäisistä muodoista - puhumme tästä kaikesta. Aloitetaan määritelmällä.

Ominaisuudet vers libre

Venäjän vapaa jake on ilmiö, jokaaiheuttaa paljon kiistoja. Kirjallisuuskriitikkoa ja runoilijoiden keskustella siitä, missä on vapaa jae, joka on mitä hänen "ikä" ... On jopa keskustelua siitä, onko käyttää tätä hyvin termi on tarkoituksenmukaista. Kuitenkin modernin tieteen vedoten tutkijoiden työtä 1910-1920 vuotta, pääasiassa Tynyanov (muotokuvansa näkyy alla), oli melko selkeä lähestymistapa ymmärrystä siitä, mitä vapaa jae kirjallisuudessa.

Tämä on erityinen versiotyyppi, jokajolle on ominaista johdonmukainen hylkääminen jakeesta puhuttavien "toissijaisten merkkien" ominaisuuksista: syllaattimittari, riimi, isosyllabismi, isotonisuus ja säännöllinen strofia. Näiden ominaisuuksien puuttuminen auttaa meitä määrittämään libertarian. Mitä tämä on, ymmärrät paremmin vertailun viereisiin lomakkeisiin, jotka esitetään artikkelin lopussa.

Kilpailun syntyminen

Verlibre, ymmärretty, voi näkyä vain sisäänMaa, jossa kansallista jakejärjestelmää kehitettiin suuressa määrin. Nämä olivat 1800-luvun ranskalaisessa ja saksalaisessa versiossa, ja seuraavan kerran - englanti ja venäjä. Kun jakeen esikirjoitetut muodot, jotka ovat enimmäkseen rukoillut, ulkoisen samankaltaisuuden kanssa, nykypäivän poikki libre, on myönnettävä, että nämä ovat täysin heterogeenisiä ilmiöitä historiallisesti. Folklore, suullinen "pre-liberation" ilmestyi ennen "vapaata" jakeen perinnettä maassamme. Tämä perinne toimi kolme vuosisataa. Ja moderni on muodostunut "pre-libra". Se ilmestyi kirjoittajien asteittaisesta hylkäämisestä tietyistä ulkoisista merkkeistä jakeesta, koska tarve heistä kaatui sekä runoilijoille että lukijoille, jotka olivat yhä houkuttelevampia.

Olisi sanottava, että "samanlainen" kuin vers libreyksittäiset teokset jo 19-luvulla ja jopa 1700-luvulla löytyvät venäläisestä runosta. A. Sumarokov (hänen muotokuvansa on esitelty edellä), esimerkiksi vuonna 1747 julkaisi 19 tekstejä hänen luomassaan kirjassa, jossa psalmien transkriptiot sijoitettiin. Alanimikkeitä, joihin nämä tekstit on annettu, ovat seuraavat: "aivan kuten hepreankielellä". Ne näyttävät nykyaikaisilta tutkijoilta melko moderneja vapaita jakeita.

Venäjän poika libra 1800-luvulla

Paljon runoja ilman metriä, rimejä ja muitaperinteinen attribuutteja löytyy runoilija 19th century, joka käänsi ranskan tai saksan tekijöiden ja vapaasti jäljitteli niitä, tyypillisellä tavalla tuon ajan. Näistä kirjoittajista voidaan tunnistaa I. Turgenev, A. Fet, M. Mikhailov. Lopuksi, Nikolai Kielet (muotokuvansa on annettu edellä) vuonna 1840, hänen koominen runo nimeltä "Käytettynä Parnassian Lord ..." suoritettu kokeilu, joka on tullut hyvin suosittu kannattajat vapaan jae, ja (etenkin) hänen vastustajansa 20 luvulla. Nicholas kieli on tallennettu muodossa loppusoinnullinen proosaa metristä osa hänen viestin ja "sarakkeessa" - se, joka oli vailla ominaisuuksia luonnostaan ​​jakeessa, eli oli vapaa jae (mikä on, tiedät jo). Näillä esimerkeillä, kuten muilla vastaavilla, on kuitenkin yhteinen piirre. Moderni runoilija Sergei Kormilov ehdotti sitä marginaaliksi. Se, että tämä runous (ilmainen jae) on eräänlainen "marginaalissa" kirjallisuuden - käännösten parodioihin, transkriptiot, humoristinen runoja.

1900-luvun venäläisen rakkauden kehittyminen

Edellä mainittu koskee myös ensimmäisiä kokeitavapaata versiota viime vuosisadan puolivälistä. M. Kuzminissa, K. Balmontissa ja V. Bryusovissa ne esiintyvät pääasiassa ilmaisten jäljittelyjen muodossa ulkomaalaisille runoilijoille. Ja samasta Kuzminista, samoin kuin L. Semenovista ja A. Dobrolyubovista - sekä hengellisen kansan jakeen suorana jäljittelynä. Mitä tulee N. Roerichiin, hänen poikansa ovat runoja, jotka keräävät idän viisautta. Samalla maassamme on kuitenkin myös ensimmäisiä näytteitä syrjäytyneistä, puhtaista peleistä.

Hänen esimerkkejä löytyy Gippiuksen teoksista,Block, Kamensky, Sologub, vääntö, Guro, Khlebnikov ... kai se oli helpompi kutsua runoilijoista Silver Age, joka ei koskaan kääntyi vapaa jae kuin ne, jotka kääntyivät häntä.

Vapaa jae on kielletty

Venäläinen vapaa jake 1920-30-luvulla. jakoivat yhteisen venäläisen kirjallisuuden monia ilmiöitä. Ensin hän ilmoitti ns oikeaoppinen käsitys proletariaatin taidetta. Hieman myöhemmin, vuosina "opettaa klassikoista", hän pidettiin tuote hajoaminen porvarillisen taidetta. Tämä itse asiassa laittoi vapaita versiilejä. Kirjoittajat, jotka keskellä vuosisadan on mielenkiintoinen ja hedelmällistä työtä tämänkaltaisen runouden (G. Obolduev V. Mazurin, Neldihen S., D. Harms) risteytettiin kirjallisuudessa.

kuntoutus

Vain 1950-luvun lopulla - 1960-luvun alussa versi librejälleen tuli maanalaisesta. Kuitenkin hänen paluu ei kestänyt kauan: se näyttää otettava pois virallisen ideologinen kiellon, mutta maku, toimitukselliset este (ei väljempiä) jatkoi toimintaansa. Harvinainen julkaisut vers libre Rylenkova N. K. Nekrasov V. Soloukhina V. Burić poikkeuksetta mukana negatiiviset kritiikkiä hallituksen. Kuitenkin samaan aikaan, ilman mainontaa, hänen vapaa jae julkistaa nämä mestarit Venäjän runoutta I. Selvinsky, Ushakov, Vinokurov, Konstantin Simonov, Boris Slutsky ja Dmitri Samoilov L. Ozerov Voznesensky , A. Yashin, V. Bokov, O. Shestinsky - kirjoittajat, viitaten kirjallisuuden luomiseen moninaisimpiin alueisiin.

"Aikaa poika libre"

1980-1990 alkaa "vapaan jakeen aika". Tämä termi on otettu saman nimen runoilusta, joka on Moskovan runoilija Tatiana Danilyants (kuvassa yllä). Tällä hetkellä runoja ilman metriä ja rimeä alkaa yhtäkkiä julkaista kaikissa aikakauslehdissä, sanomalehdissä, almanakoissa ja tekijöiden kokoelmissa. Ja nyt on uusi konflikti kotimaisten versilöiden ympärillä. Ne, jotka ovat kirjoittaneet heille useiden vuosikymmenien ajan, taistelevat "lajityypin puhtaudesta". He alkavat vastustaa erilaisia ​​polymeerisiä hybridimuotoja, joissa oikea verbi (periaatteessa ei-säännelty) liittyy metrisiin, rimeäviin ja muihin "tiukoihin" muotoihin.

Ero "vers libre" ja "free verse"

Tekijät, jotka edustavat uutta aaltoa, jotka eivät oletäytyy kokea vakavuuden lehdistön sorron alla, joka erääntyi näyttää melko kuiva ja lakoninen vapaa jae V. Kupriyanov, A. Mets, V. Burić päinvastoin, sen on soittaa ilmaiseksi polymetric muodossa. Ne oikeutetusti uskoivat (siitä näkökulmasta järkeä, ei tietenkään terminologiaa), että rajoittamiseen, myös perustavanlaatuinen hylkäämisen jakeen attribuutteja perinteisesti otettu - ei ole vapautta. Näin syntyi ero "vapaa jae" ja "vapaa jae", joka täysin ymmällään laatijoiden teosten ja lukijoita. Itse asiassa, kuten edellä mainittiin, tieteen tieteen käsitteitä on nykyään tiukka. Siinä versiiri (ilmainen jake) on varsin selvä kirjallisuusilmiö. Kokoonpanon, polymetristen, hybridien ja muiden vastaavien muotojen osalta niillä on omat, myös melko tiukat ja tarkat nimet. Useimmat runoilijat kuitenkin täysin ymmärtävät tämän. Useimmiten keskusteluja tehdään mainonnan ja muiden extraliterary tavoitteiden kanssa.

K. Dzhangirovin toiminta

"Venäläisten versilöörien antologia" - tunnetaanKaren Dzhangirovin laatiman kokoelman. Se julkaistiin vuonna 1991. Tämä kokoelma sisältää nykyajan venäläisten runoilijoiden pojan. On huomattavaa, että se on yksi ensimmäisistä lajista. Muuten, Karen Dzhangirov pidetään Venäjän vapaan jaeen maestroksi. 1980-luvulla hän muutti tämän runon muotoa maassamme, demokratisoimalla sen, jolloin se oli sekä kirjoittajien että lukijoiden saatavilla.

Verlibre ja muut muodot

Niinpä uskotaan, että vers libre on kirjallisuusTermi, joka on tunnettu seuraavista ominaisuuksista: sillä ei ole riimi eikä koko ja sen rivit on järjestetty pitkin pituutta. Kuitenkin jotta voidaan määritellä tarkemmin, seuraavat käsitteet tulisi jakaa: silosäe, vapaa jae, hienonnettu proosaa, runoutta proosaa.

Leikattu proosa

Jostain syystä uskotaan, että jos annatpienoiskoodia proosella sketchy-viivoina, saat vapaan jakeen. Tämä on muodoltaan muodollista. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että yksi ja sama proosakappale voidaan jakaa riveille eri tavoin. Tämä on sellainen "pilkottua proosaa", joka on usein myönnetty versiirille. Esimerkkejä runoista, jopa vapaista, eroavat vielä proosista, vaikka jälkimmäisen teksti voi olla varsin melodinen. Siitä huolimatta se ei ole verbiram, koska jakeesta ei näy osituksen prosessissa.

Versoja proosassa

Runot proosassa (ilman rimejä) - melkein samaleikattu proosa, mutta lyyrisempää. Siihen kuuluu melodisia, rikas intonaatioita. Siinä on harmonioita, rytmejä. Ilman jakamista riveille tämä runo olisi suunniteltava. Tässä suhteessa vers libre on sama kuin muoto, jota harkitsemme. Runon runot proosassa ovat jatkuva teksti. Tämä on kaunis runollinen tekniikka, mutta vanhentunut. Runoilijoita aikamme usein turvautuvat siihen piilottaakseen puutteita - teknisiä tai semanttisia.

Valkoinen jake

Verlibr on erotettava valkoisesta jakeesta, jokaon myös eräänlainen vapaata versiota. Sen kuitenkin pitäisi olla rytmi ja koko, sama linjoissa. Teksti on luettavissa. Riiman puuttuminen on ainoa olettamus. Teknisesti tämä on melko yksinkertainen tekniikka, mutta silti se on runoutta, jossa on "sublimoitu merkitys". Valkoisen jakeen muodossa kaikki muinaiset runot rakennettiin, koska rimeä versiota ei tuolloin ollut vielä muotoiltu. Nykyään valkoiset jakeet on useimmiten tyylitelty kansanepoksiksi. Rhymeä ei huomioida tietoisesti.

Joten vers libre on kirjallinen termi, joka on erotettava toisiinsa liittyvistä käsitteistä. Synonyymi sille on termi "vapaa jake".